torstai 17. maaliskuuta 2016

Vieraissa, osa 2




Vieraissa-blogikirjoitukset ovat vierailevien kirjoittajien avautumisia avoimesta suhteestaan. Seuraavan kirjoituksen takaa löytyy perheellinen, avoimessa suhteessa elävä nainen. 


1. Kuvaile lyhyesti avointa suhdettanne ja miten kaikki alkoi?
Meillä oli jo seurusteluaikana puhetta siitä, että ottaisimme jonkun suhteemme ulkopuolisen ihmisen sänkyymme. Lähinnä nämä puheet liittyivät mieheni fantasioihin, mutta kiihottivat kyllä minuakin. Alkuun tuntui kyllä hivenen oudolta, että hän halusi jakaa minua muiden kanssa sillä itse olin hyvin perinteisten arvojen kannattaja. Olen tosin aina ollut jokseenkin vapaamielinen ja villi ja fantasioinut ryhmäseksistä jne. Mutta en osannut ajatella sen sopivan parisuhteeseen saatikka avioliittoon.

Muutaman vuoden jälkeen teimme sitten sen, että lähdin omalle seikkailulleni vieraan miehen luokse. Tämä koko prosessi oli siis yhdessä sovittu ja kaikesta keskusteltiin avoimesti. Hieman hullulta se tuntui - mutta myös todella hauskalta ja makealta. Miehelleni tämä oli kova kokemus ja hän paini omien tunteidensa ja himojensa ristiriidassa. Sillä vaikka se tuntui periaatteessa hullulta ja jopa pahalta niin samalla se myös kiihotti ihan älyttömästi ja siksi tähän lähdettiinkin – vähän riskillä myös. Mottomme oli tavallaan se, että jos haluaa jotain saada pitää myös jotain antaa – ja se on toiminut.


Myös minulle tämä ensimmäinen kokemus oli aikamoinen tunteiden myllerrys. Toiselta mieheltä saatu huomio imarteli ja pisti omankin pääkopan sekaisin. Toisaalta kummastelin mieheni suurta kiihottuneisuutta. Aika nopeasti pääsin kuitenkin taas normaalielämään kiinni. 


Näitä suhteita oli alkuun aika harvoin, ehkä noin kerran vuodessa. Nykyään tuntuu siltä, että suhteiden määrä on nousussa ja puhutaan paristakin vuodessa ja olemme lisäksi tekemässä uusia aluevaltauksia. Olemme pitkään haaveilleet ja yrittäneet järjestää 2m1n kuviota, mutta se ei vaan ole onnistunut. Nyt meitä on alkanut kiinnostamaan myös toiset pariskunnat.


Toistaiseksi meidän avoin suhteemme on siis ollut sellainen, että minä olen saanut seikkailla mutta mies ei. Tämä siksi, että miehestä seikkailuni ovat aina olleet äärimmäisen kiihottavia ja stimuloivia mutta minusta taas miehen seikkailut lähinnä tuntuivat jo ajatuksenkin tasolla tosi pahoilta eivätkä lainkaan kiihottavilta. Nyt tilanne on se, että minäkin olen alkanut kypsymään ajatukseen siitä, että myös mieheni voisi olla toisen naisen kanssa ilman, että se vahingottaisi suhdettamme tai tunteita.

2. Miten arvelet avoimen suhteen vaikuttaneen elämääsi?

Se on tuonut ihan älyttömästi väriä elämään. Se tuo pilkettä silmäkulmaan ja toimii hyvänä stimulaationa pitkässä parisuhteessa. En oikeastaan enää voisi ajatella elämää ilman tätä tietynlaista vapautta. Joskus meillä on ollut pidempiä kausia jolloin oikein mitään ei ole tällä seikkailun saralla tapahtunut ja silloin on kyllä vääjäämättä makuuhuoneessakin ollut hiljaista. Meidän suhteemme tuntuu kaipaavan vähän ylimääräistä virikettä jotta se syttyy aina uudelleen roihuun.

3. Mitkä ovat pelisääntönne?
1. Olemme avoimia toisillemme. Kerron aina miehelleni mitä puuhailen ja kenen kanssa. Jos olen lähdössä tapaamaan jotain miestä on oma mies tietoinen tästä. Ei salailua vaan avoimuutta. 
2. Nämä seikkailut on myös tehtävä salassa muulta perheeltä ja tutuilta.
3. Emme tee mitään mikä tuntuu pahalta tai väärältä. Menemme askel askeleelta, juuri niin miten tuntuu hyvältä. Kuuntelemme toisiamme.

4. Miten perhe-elämän ja seikkailujen yhteensovittaminen on sujunut?

Se on haasteellista, sillä aina on keksittävä jokin syy miksi on poissa. Selityksen on oltava sellainen, joka toimii kaikille.

Harvoin on aikaa ja mahdollisuuksia harrastaa näitä juttuja ja se on varmasti se yksi syy, miksi emme yhdessä ole vielä päässeet seikkailemaan. Muutamia järjestettyjä yrityksiä on ollut mutta tällöin etukäteen sovittu seura onkin sairastunut, vetäytynyt jostain muusta syystä tai seuraa ei vain ole löydetty.

5. Jos saisit esittää yhden toiveen, joka helpottaisi avoimessa suhteessa elämistä, mikä se olisi?
Se, että avoin suhde olisi julkisesti hyväksyttyä, eikä tuomittava juttu. Monet eivät edelleenkään tunnu ymmärtävän avointa suhdetta – eivät edes jotkut tapaamani miehet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti