torstai 5. toukokuuta 2016

Vaimon puheenvuoro, osa 1


Vaimon puheenvuoro -tekstit ovat vaimoni ajatuksia avoimesta suhteestamme. 

Vielä joitakin vuosia sitten en olisi voinut kuvitellakaan eläväni avoimessa suhteessa. Yksinkertaisesti se ei käynyt mielessäkään, että sellainen voisi olla mahdollista eikä ainakaan, että se voisi olla jollain tavalla mielekästä. Varmaan olen alitajuisesti ajatellut ja tulkinnut asioita siten, että avoimessa suhteessa elävät eivät pysty sitoutumaan parisuhteeseen. Avoin suhde olisi siis ikään kuin seuraus omasta kyvyttömyydestä ”oikeaan parisuhteeseen”, ennemmin kuin vapaasti ja harkiten valittu malli. 
Toisaalta olen aina ihmetellyt ihmisten hyvin kielteistä suhtautumista pettämiseen. En minäkään pettämistä millään tavalla kannata tai pidä fiksuna käyttäytymisenä, mutta on aika armotonta ja kovaa, jos koko parisuhde heitetään romukoppaan ja samalla rikotaan mahdollisesti isompikin perhe sen vuoksi, että jompikumpi suhteen osapuolista on hairahtanut hetkellisesti halujensa vietäväksi. Hei, ihmisiähän tässä vain ollaan! Etkö ole koskaan hairahtanut syömään isoa karkkipussia kerralla, vaikka olet tiennyt, että se ei ole hyväksi? Tai juonut liikaa alkoholia, vaikka olet etukäteen päättänyt jotain muuta? Miksi tuomita ihmisiä niin jyrkästi vain sen vuoksi, että he ovat kuitenkin vain – ihmisiä?
Mieheni on rohkeampi keskustelemaan vaikeista asioista kuin minä, nostan siitä hattua hänelle. Jos keskustelut olisivat olleet minun aloitteeni varassa, niin aika moni keskustelu olisi jäänyt käymättä. Jo hyvin suhteemme alkuaikoina hän toi esiin sen, että miten suhtaudumme, jos jommalle kummalle tulee suhteen ulkopuolisia ihastuksia. Lisäksi puhuimme paljon seksifantasioistamme ja jotenkin näiden asioiden summana päädyimme kokeilemaan yhteisiä seksiseikkailuja myös muiden ihmisten kanssa.
Seikkailut eivät aina olleet täysin onnistuneita, mutta toisaalta harvemmin kokemukset ovat toisaalta olleet varsinaisesti epämiellyttäviäkään. Mukana on myös muutama erityisen onnistunut kokemus. Parin epäonnistuneemman ”keikan” jälkeen olemme oppineet määrittelemään paremmin omat rajamme ja tiedämme selkeämmin, mitä haluamme. Kaikissa kokemuksissa laaduista riippumatta on ollut sama, lopulta positiivinen lopputulos: Oma suhteemme ja seksielämämme on piristynyt siitä hetkellisesti huomattavasti. Ja suuremmilta mustasukkaisuuskriiseiltä on silti vältytty. Lopulta aikuinen ihminen tietää ja huomaa aika selkeästi eron siinä, mitä on rakastaa jotain ihmistä niin paljon, että haluaa jakaa koko elämänsä tämän kanssa, ja mitä on himoita toista ihmistä hetkellisesti. Itse asiassa, nämä kaksi eri eroottisen kiinnostuksen olomuotoa eroavat toisistaan niin radikaalisti, että niitä ei kannattaisi rinnastaa lainkaan toisiinsa. 
Tarpeemme ja toiveemme avoimeen suhteeseen liittyen ovat minulla ja miehelläni itse asiassa aika erilaiset. Mieheni on seksuaalisesti paljon aktiivisempi ja yksinkertaisesti tarvitsee seksiä huomattavasti enemmän kuin minä. Jos eläisimme perinteisessä yksiavioisessa suhteessa, olisimme molemmat varmasti onnettomia: Mieheni eläisi jatkuvassa puutteessa ja minä kokisin taas paineita siitä, että minun pitäisi olla halukkaampi. Mieheni varmasti kärsisi minua enemmän. Mutta toisaalta, myös minä saattaisin kärsiä jatkuvasta paineesta niin paljon, että en jaksaisi jatkaa parisuhteessa, jossa kokisin, että minua painostetaan jatkuvasti.
Nykyisessä mallissamme on siis ainakin se hyvä puoli, että mies saa enemmän seksiä, kuin mitä muuten olisi hänelle tarjolla. Tämä on rauhoittanut suhdettamme huomattavasti! Minun on vaikea oikeasti ymmärtää, kuinka suuri merkitys seksillä hänelle on, mutta kun olen nähnyt käytännössä seuraukset suhteemme vapautumisesta, en voi toisaalta olla uskomattakaan. Mies on rauhallisempi, iloisempi, minua kohtaan rakastavampi ja kärsivällisempi lastemme kanssa, jos hänellä on edes se tietoisuus, että hän voi halutessaan hakea seksiä myös suhteemme ulkopuolelta.  
No mitä minä sitten saan tästä kuviosta? Aina en ole itsekään ollut siitä aivan varma. Itselläni ei ole niin voimakkaita seksuaalisia tarpeita, että minulla olisi tarvetta hakea niille tyydyttäjää. Seksi puhtaasti seksin vuoksi, edes hyvävartaloisen ”hunks-uroksen” kanssa, ei ole minusta kiinnostavaa. Seksuaalisten tarpeiden kannalta kerran viikossa mieheni kanssa riittää minulle mainiosti. Vaihtelu on toki virkistävää ja tarpeellista, mutta sitä voi hakea myös esimerkiksi pornon inspiroimien mielikuvien avulla.
Mutta: Minäkin nautin kieltämättä vapauden tunteestani. Vaikka en ole seksuaalisesti yhtä latautunut kuin mieheni, kyllä minäkin aika ajoin huomaan kiinnostavia miehiä ympärilläni. Kutsutaan niitä vaikka ihastumisiksi. Ne ovat yhdistelmä sekä eroottista, että henkistä vetovoimaa. Vaikka näiden henkilöiden kanssa ei aina ole mahdollista edetä mihinkään fyysiseen (mies on varattu eikä itse elä avoimessa suhteessa), minusta on hienoa, että jos olosuhteet ovat suotuisat, minulla on mahdollisuus nauttia myös seksistä heidän kanssaan. Tavallaan minun on hieman vaikea käsittää asiaa toisin päin: Miksi en saisi nauttia ihastumisen tunteesta ja seksistä myös muiden kanssa? Sehän on mahtavaa elämän energiaa, joka ei ole pois mieheltäni, silloin, jos ja kun toimin/toimimme yhteisten sääntöjemme mukaan.
Tässä on minun ajatukseni avoimesta suhteestamme tällä hetkellä. Suhde ylipäätään on koko ajan liikkuva ja muutoksessa, joten ajatuksia on syytä tarkastella (ja niitä tulee olla suhteessa lupa tarkastella) aika ajoin uudestaan. Se mikä tuntuu nyt molemmista hyvältä, ei välttämättä tunnu siltä enää parin vuoden päästä. Yhteiset säännöt ovat erittäin tärkeät, minusta sellaiset tulisi olla ja määritellä kaikissa suhteissa, oli avoin tai ei. Ja sen jälkeen määritellä ne yhä uudestaan. 

9 kommenttia:

  1. Kiitos kirjoituksesta! Oli todella mukava lukea rehellistä pohdintaa naisnäkökulmasta :-)
    Hilla

    VastaaPoista
  2. Vai kirjoittiko tämänkin kommentin miespuolinen henkilö - niin samantyylistä tekstiä kuin aiemminkin se Miehen kirjoittama ;-)

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Näin blogin omistajan (miehen) näkökulmasta vaimoni tyyli on kyllä hyvin erilainen. Ja vaimoni teksti ansaitsi tulla julkaistuksi täsmälleen sellaisenaan, ilman editointeja. Kaikki blogiini kirjoittaneet (minä, vaimoni ja vierailevat henkilöt) ovat todellisia ja osallistuvat blogini teksteihin puhtaasti omista henkilökohtaisista syistään ja omasta näkökulmanstaan, ilman että kukaan (esimerkiksi allekirjoittanut) ohjailee heitä mitenkään. Kirjoitusten tarkoitusperien tai kirjoittajien henkilöllisyyden kyseenalaistaminen on valinta, joka kertoo yhtä paljon kyseenalaistajasta kuin kohteesta ;) Uskon, että blogini tekstit menettävät osan voimastaan, jos niiden taustalle pohtii intressejä ja missioita, jotka eivät niiden taustalle kuulu. Halusi Anonyymi sitä tai ei, tämä blogi on totta.

    VastaaPoista
  5. Eli ei saa kyseenalaistaa vaan pitää niellä pureskelematta kaikki mitä kirjoitetaan niin kaikki menee ihan kivasti, vai :-)

    VastaaPoista
  6. Mukava oli lukea vaimosikin näkökulmaa :) Ja virkistävän rehellistä tekstiä, täällä muutenkin.

    VastaaPoista
  7. Tämä oli hyvä teksti. No ihan jo siitäkin näkökulmasta että vaikka olen itse omassa primäärisuhteessani vaimo, haluan seksiä koko ajan ja paljon ja siksi ehkä samaistun yleensä noihin miesten kommentteihin. Se, että nainen voi saada ihastustyydytystä on minusta luonnollista. Naisena minullakin on sisäänrakennettu tarve emotionaalisuuteen, eli en hae avoimesta suhteesta pelkkiä seksijuttuja, ne eivät ole yleensä tarpeeksi kiinnostavia. Vapaus on tärkeintä, se että saa tehdä sen mukaan, miltä tuntuu. Mieheni, jolla ei ole niin paljoa seksuaalisia tarpeita kuin minulla, saa muilta naisilta erityisesti huomiota ja rakastetuksi tulemisen tunteita ja muitakin sellaisia tunteita, joita minä en ole pystynyt hänelle antamaan. Polyelämässä parasta on juuri se ettei kaikkea tarvitse saada siltä yhdeltä kumppanilta - vähemmän paineita, juuri niin kuin vaimosi viisaasti kirjoittaa.

    Starbuck

    VastaaPoista
  8. Olen samaa mieltä tekstin korjoittajan kanssa :)

    VastaaPoista
  9. Olen erittäin iloinen voidessani jakaa kokemukseni täällä, nimeni on Brenda ja olin onnellisesti naimisissa. Vasta kun aviomieheni sanoi pettävän häntä, niin meistä molemmista tuli nagging parit, hän ei voinut uskoa, eikä hän myöskään luottanut sanoihini, joten jätimme avioeron, myöhemmin erotimme ja lupasimme koskaan asettamatta. Yritin pitkään siirtyä eteenpäin, mutta en voinut pysyä ilman häntä, joten aloin pyrkiä palaamaan mieheni, sitten minut ohjautui Dr.IZOYAan. Upea mies, jonka tapasin, hän rakasti loitsun ja sai mieheni palaamaan 24 tunnin sisällä. Tämän vuoksi olen täällä jakamassa tohtori IZOYAn kontaktia, tavoittamassa häntä drizayaomosolution@gmail.com kautta. Hän on todella voimakas ja erikoistunut seuraaviin asioihin ...
    (1) Kaikenlaiset rakkausloitsut. (2) Lopeta avioero. (3) Lopeta rauha. (4) Tarvitaan henkistä apua.

    VastaaPoista