tiistai 2. elokuuta 2016

Eri kortein avoimeen suhteeseen



Olen käynyt monia mielenkiintoisia keskusteluja erilaisista avoimeen suhteeseen johtaneista tekijöistä. Avoimet suhteet poikkeavat toisistaan paljonkin ja ihmiset päätyvät avaamaan suljetun suhteensa hieman eri lähtökohdista, eikä näillä ole välttämättä juurikaan yhdistäviä tekijöitä keskenään. Lähtökohdista riippumatta ihmisiä yhdistää kumminkin sen tosiseikan myöntäminen, että parisuhteen ulkopuoliset tuttavuudet voivat kuulua elämään romanttisesti ja/tai seksuaalisesti, olivatpa tästä asiasta aiemmin elämässään olleet mitä mieltä tahansa. Ajattelin tähän kirjoitukseen avata muutaman yleisimmän lähtökohdan. Jos joku lukijani on päätynyt eri syystä avoimeen suhteeseen, tai avoin suhde pohdituttaa eri lähtökohdista, voi ajatuksensa jakaa kommenttiosuuteen.

1. Vapauden kaipuu
Jos perinteinen suljettu suhde ahdistaa ja tuntuu järjestelynä liian umpimieliseltä, valmiiksi pureskellulta ja näköalattomalta, saatat kaivata elämääsi lisää vapautta. Vapauden lisääminen ei tarkoita hyvän suhteen romukoppaan heittämistä. Nykyisessä suhteessasi saattaa olla paljon sellaista, jonka haluat säilyttää. Sitäpaitsi, saatat tarvita sen turvallisen pesäkolon ja rakkaussuhteen, joka ylipäätään mahdollistaa piristävien seikkailujen ja seesteisemmän vakauden välisen tasapainon elämääsi. Vapaus seikkailla on myös vapautta kieltäytyä seikkailuista. Olen itse vetäytynyt seikkailuista, monestikin, jos tilanne ei ole tuntunut hyvältä eikä kaikki ole ollut ihan kohdillaan. Myös tämä on vapautta. Vapautta valita. Täysin vapaa on vasta kun voi olla täysin uskollinen itselleen, omista lähtökohdistaan ja kenenkään ohjailematta. 

2. Puolisoiden erilaiset seksuaaliset tarpeet
Tästä olen kirjoittanut aiemminkin ja vaimonikin mainitsi aiheesta ensimmäisessä kirjoituksessaan. Mitä tehdä jos toista haluttaa aina ja lauantaina, toiselle riittäisi kerran kuussa? Eikä kyse ole tietenkään aina yliseksuaalisesta miehestä ja selvästi passiivisemmasta naisesta. Tämä on totta vain elokuvissa. Mies saattaa olla hyvinkin tyytyväinen tasaiseen ja yllätyksettömään, lähes seksittömään elämäänsä ja kavahtaa ylikierroksilla käyvää vaimoaan, jonka pursuava seksuaalisuus tuntuu tästä jopa pelottavalta. Niin tai näin, lopputulos on se, että molemmat ovat onnettomia. Jos parisuhde voi muuten hyvin ja on tasapainoinen, täynnä rakkautta ja välittämistä, miksi se pitäisi yksisilmäisesti saattaa tiensä päähän vain siksi, että olemme biologisesti erilaisia?

3. Puuttuvat seksikokemukset
Ollaanpa rehellisiä. Tämä saattaa olla se yleisin syy, miksi puolisot Suomessa pettävät toisiaan. Puuttuvat seksikokemukset. Oli pettäminen suunniteltua, tai spontaanimpaa, sitä seuraa usein salamyhkäisyys, moraalinen krapula, ahdistus (ehkä jopa masennus) ja totuuden esiin tultua ankara kiista ja kriisi, avioero… Muistatteko vielä Suomalaisen seksikyselyn tulokset? 40% suomalaisista on pettänyt kumppaniaan ja lisäksi lähes 18% pettäisi, jos ei voisi jäädä kiinni. Pettäminen on paljon yleisempää kuin kuvitellaan. Ja pettäminen on yhtä yleistä miesten ja naisten keskuudessa. 

Asiaa voi tarkastella myös täysin toisenlaiselta kantilta. Aika tuo yleensä perspektiiviä asioihin. Oletko koskaan miettinyt mistä kiukkuiset vanhukset tulevat? Eiväthän ihmiset alunperin, syntyessään ja lapsena ole kiukkuisia. Harvempi nuoruudessaankaan, tai nuorena aikuisena. Jotain tapahtuu (tai nimenomaan ei tapahdu), jossain vaiheessa elämää. En väitä, että kiukkuinen vanhuus automaattisesti merkitsisi käyttämättömistä tilaisuuksista ja menetetyistä mahdollisuuksista kumpuavaa pettymystä, kaunaa ja pahaa oloa, tai että kaikki menetetyt tilaisuudet olisivat millään tavalla seksuaalisuuteen liittyviä. Vanhuuteen liittyviä, kiukkuiseksi tekeviä sairauksia riittää A:sta Ö:hön. Mutta uskallan väittää, että osa vanhuuden takakireydestä johtuu nimenomaan käyttämättömästä seksuaalisesta potentiaalista. Nämä kiukkuiset ihmiset säilyttivät kunniansa hammasta purren ja perkelettä itsekseen sihisten, läpi elämänsä. Eivät pettäneet. Pitivät minkä lupasivat. Eivätkä – kauhistus sentään – miettineet avoimen suhteen mahdollisuutta omalle kohdalleen. Mitään tekemättömyyskin on tekemistä, sen vain ymmärtää vasta jälkikäteen ja joskus liian myöhään. 

Huomattava osa avoimen suhteen löytäneistä ihmisistä elää pitkissä maraton-suhteissa. Pari on ehkä tavannut toisensa jo koulussa, tai toinen tai molemmat puolisot ovat olleet parisuhteen alettua suhteellisen kokemattomia. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, uskon, että seksikokemukset ovat tärkeitä itsetunnon, onnellisuuden ja mielenrauhan rakennuspalikoita. Lisäksi parisuhteen ulkopuoliset kokemukset, hieman nurinkurisesti, syventävät varsinaista parisuhdetta, lisäävät luottamusta ja varmuutta. Puolisolle mahdollistettava suhteen ulkopuolinen seksikokemus ei siis ole merkki suhteen kriisistä, vaan tie jatkuvuuteen.

4. Poikkeavat taipumukset
Kirjoitin jo aiemmin vaihtelun merkityksestä, joten en avaa sitä tässä enempää. Kirjoitin myös siitä, miten on absurdia ajatella, että toinen ihminen kykenisi venymään kaikkeen, mitä puoliso elämäänsä yleisesti toivoo. Kampaajalle mennään hiustenleikkuuseen. Hierojalle mennään hierottavaksi. Yleensä hammaslääkärille jätetään juurihoidot. Miten sitten tulisi toimia bi-seksuaalisuuden kanssa? Entä erilaisten fetissien ja yöllä valveilla pitävien fantasioiden kanssa? Entä jos puoliso toivoisi joskus hieman rajumpia otteita, mutta toiselle ajatus alfamaisesta toiminnasta on vierasta tai jopa vastenmielistä? Tai jos rakastat anaaliseksiä, mutta puolisoasi pelkkä ajatuskin kuvottaa. Mitä pitäisi tehdä? 

Jos lähtisikin siitä, että aivan kuten muillakaan elämänalueilla, myöskään seksuaalisesti puoliso ei taivu, eikä sen tulekaan taipua kaikkeen mitä toivot ja tarvitset elämääsi. Et ehkä täysin ymmärrä puolisosi poikkeavaa piirrettä (tai sinua itseäsi ei ymmärretä), mutta mahdollistamalla poikkeavan tarpeen ajoittaisen tyydyttymisen saatat hyvinkin tehdä puolisostasi ikionnellisen ja loputtoman kiitollisen. 

5. Henkinen kasvu
Tämä saattaa yllättää, mutta uskon, että avoin suhde on tie henkiseen kasvuun. Mielestäni jo se, että pohdiskelee avoimen suhteen toimivuutta elämässään kertoo, että tilausta omakohtaiselle henkiselle kasvulle on olemassa. Minusta on hauskaa, ettei tietoinen itsensä rakentaminen välttämättä tarkoita pestiä luostariin tai retriittiä Goalle. Henkinen kasvu voi mahdollistua myös intiimimmässä interaktiossa muiden ihmisten kanssa, elävässä elämässä. 

Toiselle saattaa olla paljon helpompaa nauttia itse avoimen suhteen mahdollisuuksista, harrastaa seksiä parisuhteen ulkopuolisten ihmisten kanssa, kuin tietoisesti ja yhteisin sopimuksin mahdollistaa sama kumppanille. Joku toinen taas käy suurimmat pohdiskeluprosessit juuri käänteisestä syystä: itsensä paljastaminen, herkimmän ja haavoittuvimman puolensa näyttäminen uusille ihmisille saattaa olla suurikin ponnistelu ja samalla saattaa tuntua samantekevältä mitä puoliso risteilyllä puuhaa. 

Uusien ihmisten ja ajatusmaailmoiden kohtaaminen, yllättävät tilanteet (joita varmasti on luvassa) takaavat, että pohdittavaa riittää. Omien ajatusten jäsentely, henkilökohtaisten rajojen hakeminen, oivallusten kokeminen ja sen hahmottaminen, mikä kaikki maailmassasi onkaan muilta opittua ja mikä aidosti, omakohtaisesti koettua ja todeksi havaittua ovat nimenomaan henkistä kasvua. Mitä jos mikään ei uhkaakaan sinua, et olisikaan vaarassa, vaan voisit kokea yltäkylläistä välittämistä ja loputonta hyvänäpitoa. Mitä jos voisit olla avoin maailmalle.

Joka on pidellyt kädessään meren silottamaa kiveä,
tietää, että jatkuvalla hyväilyllä on ihmeitä tekevä voima.

- Tommy Tabermann

10 kommenttia:

  1. Hyvä ja monipuolinen postaus - kiitos tästä!

    Itse uskon naiivisti, että suurin osa ihmisistä olisi onnellisempia avoimessa suhteessa, vapaassa suhteessa - miksi sitä nyt kukin haluaa nimittää.

    Jos ihmiset olisivat valmiita syvälliseen itsetutkiskeluun ja rehelliseen silmien avaamiseen, uskoisin, että iso osa pitäisi avointa suhdetta toimivana ratkaisuna. Paljoltihan on kuitenkin kyse siitä, että yhteiskunta on kasvattanut meidät tiettyyn normaaliuden malliin, ja siitä poikkeaminen vaatii melkoista henkistä kapasiteettia.

    Omassa parisuhteessa henkinen kasvu on ollut ehkä tärkein tekijä siihen, miksi avoimeen suhteeseen on päädytty. Kaikki mitä teemme muiden kanssa tuo meille lisää, sekä yksilöinä että avioparina.

    Ehkä kinkykontekstissa avoimet suhteet tai erilaiset joustavat parisuhdejärjestelyt ovat muutenkin yleisempiä, mene ja tiedä.

    //blondi

    http://molinay.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  2. Meillä avoin suhde ei korvaa, vaan täydentää. En oikeastaan edes halua selittää, miksi elämme avoimessa suhteessa. Kysymyksiin "miksi", vastaan mieluiten "miksi ei"? Tämä on meille normaali ja oikea tapa elää, miksi kellekään pitäisi sitä sen enempää selitellä?

    En edes tarkkaan osaa sanoa, mitkä syyt meillä ovat johtaneet avoimeen suhteeseen. Takana on pitkä suljettu avioliitto, kaikkine siihen kuuluvine kriiseineen. Ehkä kriisejä olisi ollut vähemmän, jos jo nuorina olisimme tunnistaneet itsessämme olevan tarpeen ja halun toisenlaiseen elämään ja osanneet sanoittaa sen ja puhua siitä... Tiedä häntä.

    Nykyään suljettu suhde tuntuu ahdistavalta, enkä usko että voisin enää onnellisena elää sellaisessa. En halua luopua elämää rikastuttavista, erilaisista ja upeista kokemuksista sivukumppanini kanssa. En myöskään halua luopua taattulaadukkaasta kotiseksistä puolisoni kanssa. Haluan pitää molemmat. Ja olen erittäin onnekas, koska voin pitää molemmat :)

    Jännä juttu muuten, kotisuhde voi nykyään paljon paremmin kuin ennen. Jotta se kestäisi sivusuhteen/-suhteet, on sitä hoidettava ja huollettava ajatuksella ja tunteella, ei ollut selviö entisessä elämässä.

    Avoin suhde ei ole kaikkien juttu, se lienee selvää. Mutta minun juttu se on.

    Nimim. Lady in Red

    VastaaPoista
  3. Upeat, kertakaikkisen täydelliset ja mukavasti toisiaan täydentävät kommentit! Kiitos tuhannesti Blondi ja Lady in Red. Olette mahtavia!

    I love you too! :) <3

    VastaaPoista
  4. Minä olen Molinayn kanssa eri linjoilla: en usko, että suurimman osan ihmisistä kannattaa - ainakaan suoriltaan - lähteä avoiluun. Se, että pettäminen ja muuten onnettomana suhteissa olo on niin yleistä, kertoo siitä, että kommunikaatiossa on paljon parantamisen varaa. Mutta jos kommunikaatio pelaa, niin mikä jottei.

    Olisin melkein voinut kirjoittaa Lady in Redin viestin. Paitsi että minä täsmälleen tiedän, miten päädyimme avoiluun (josta olen samoin vakaasti liukumassa polyilyyn). Kumpaakaan en olisi vielä viisi vuotta sitten osannut kuvitellakaan omalle kohdalleni.

    Mitä tulee puolisooni... hän haluaa minun olevan onnellinen. Ja minä olen!

    VastaaPoista
  5. Varmasti nuo kaikki syyt ovat jollakin tapaa relevantteja. Minulle itselleni kuitenkin syy siihen miksi päädyin avoimeen suhteeseen oli se, että huomasin että hei, olenkin poly, enkä ollenkaan monogaminen ja olen vuosikaudet sitä yrittänyt itseltäni kieltää. Koska minut oli kasvatettu siihen. Tajusin että olen ollut tällainen ihan aina, vanhoja lapsuuden päiväkirjoja lukemalla, ihastuksia toisensa perään ja päällekäin - miksi minun pitäisi ne kieltää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...jatkuu. Niin siis käänteen teki se että tajusin ettei niinkään ollut mitään väliä sillä, kuka se ihminen on. Saatan nopeastikin viehättyä jostakusta. Se johti siihen, että pitkän suhteen kesken käytiin keskustelu että tällainen minä olen, voitko pysyä yhdessä kanssani vaikka haluankin harrastaa seksiä myös muiden kanssa.. Ja sitten todettiin, ettei kumpikaan halua erota.

      Poista
    2. Avoin suhde tai polyelämä eivät todellakaan sovi kaikille, mutta sopivat minulle ja olen ollut onnellisempi kuin koskaan viimeisen kolme vuotta. Siitä lähtien kun lakkasin valehtelemasta itselleni. Parempia päätöksiä en ole elämässäni tehnyt yhtään, koska tällainen minä olen.

      -Starbuck

      Poista
  6. Voi kirjoittaisitpa lisää ajatuksiasi, on ollut todella silmiä avaavaa lukea tätä blogiasi. Keep up the good work!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta palautteesta! :) Useampia aiheita on mietinnässä, mutta näyttävät vaativan pientä tuumaustaukoja - eli kirjoitan toki!

      Poista
  7. Olen erittäin iloinen voidessani jakaa kokemukseni täällä, nimeni on Brenda ja olin onnellisesti naimisissa. Vasta kun aviomieheni sanoi pettävän häntä, niin meistä molemmista tuli nagging parit, hän ei voinut uskoa, eikä hän myöskään luottanut sanoihini, joten jätimme avioeron, myöhemmin erotimme ja lupasimme koskaan asettamatta. Yritin pitkään siirtyä eteenpäin, mutta en voinut pysyä ilman häntä, joten aloin pyrkiä palaamaan mieheni, sitten minut ohjautui Dr.IZOYAan. Upea mies, jonka tapasin, hän rakasti loitsun ja sai mieheni palaamaan 24 tunnin sisällä. Tämän vuoksi olen täällä jakamassa tohtori IZOYAn kontaktia, tavoittamassa häntä drizayaomosolution@gmail.com kautta. Hän on todella voimakas ja erikoistunut seuraaviin asioihin ...
    (1) Kaikenlaiset rakkausloitsut. (2) Lopeta avioero. (3) Lopeta rauha. (4) Tarvitaan henkistä apua.

    VastaaPoista