Miksi mies/nainen pettää kumppaniaan? Miksi mies katsoo pornoa? Miksi nainen vasta lämpenee kun mies jo tuli? Ainakin itselleni oli silmiä avaavaa lukea tämä kirja. Lähes 400-sivuinen järkäle lyttää perusteellisesti pinttyneen käsityksen siitä, että ihminen olisi yksiavioinen. Mikään käyttäytymisessämme ei viittaa yksiavioisuuteen. Kirjassa puhutaan ihmisen seksuaalisen evoluution vakiotarinasta, jota meille on tuputettu sukupolvien ajan ja joka on integroitunut osaksi järjestelmäämme. Länsimaisessa kulttuurissa elävä ihminen elää ristiriitaisten viestien keskellä ja on siksi hämmentynyt. Seksiin suhtautudutaan aivan liian vakavasti, ainakin siihen nähden, millaisissa olosuhteissa ihmisen seksuaalikäyttäytyminen on alunperin syntynyt. Nykyinen seksuaalisesti ahdistunut maailmamme olisi esi-isällemme kauhistus. Ihmisen vertaaminen lähimpiin kädellisiin sukulaisiin, Bonobo-apinoihin auttaa ymmärtämään ihmisen perimmäistä seksuaalista luonnetta paremmin:
1. Ihmis- ja bonobonaaraat parittelevat koko kuukautiskierron ajan, samoin kuin imettämisen ja raskauden aikana
2. Ihmis- ja bonobolapset kehittyvät paljon hitaammin kuin simpanssit
3. Ihmisten tavoin myös bonobonaaraat palaavat ryhmään heti synnyttämisen jälkeen ja parittelevat kuukausien päästä siitä
4. Bonoboilla ja ihmisillä on monia eri yhdyntäasentoja
5. Bonobot ja ihmiset tuijottavat toisiaan usein silmiin parittelun aikana ja suutelevat toisiaan kiihkeästi
6. Ulkosynnyttimet sijaitsevat molemmilla jalkojen välissä ja työntyvät eteenpäin
7. Ruuan jakaminen liittyy molemmilla vahvasti seksuaaliseen aktiivisuuteen
8. Molemmilla on paljon erilaisia seksuaalisia yhdistelmiä (hetero, homo, bi jne)
9. Sukuelinten yhteenhierominen bonobonaaraiden välillä vahvistaa näiden sidettä
10. Kummallakaan seksuaalinen aktiivisuus ei palvele pelkkää lisääntymistarkoitusta, vaan seksuaalisuutta käytetään sosiaalisiin tarkoituksiin (jännityksen lievittäminen, siteen lujittaminen, ristiriitojen ratkaiseminen, viihdytys jne.)
Seksuaalisen evoluution vakiotarina itsepintaisesti väittää, että esihistoriallinen äiti ja lapsi tarvitsivat lihaa ja suojelua, joita mies saattoi tarjota. Naisen piti tämän takia uhrata oma seksuaalinen riippumattomuutensa, jolloin mies sai varmuuden siitä, että hän tuki omaa lastaan. Tämä malli luotiin aikana, jolloin tiedemiehillä ei ollut kanttia kertoa totuutta: resurssien ja seksuaalisuuden jakaminen hajauttaa ja minimoi riskejä ja takaa metsästäjä-keräilijäyhteisölle parhaat henkiinjäämismahdollisuudet. Ihminen kuuluu monen uroksen ja monen naaraan parittelujärjestelmään, eli on promiskuiteettinen.
Kirjassa kuvaillaan myös metsästäjä-keräilijäyhteisössä tapahtunutta parittelua. Parittelu on mahdollisesti alkanut yhden naaraan ja yhden uroksen toimesta, mutta pian naaraan ääntely on houkutellut muita ryhmän uroksia paikalle. Urokset ovat kiltisti odottaneet vuoroaan, koska lähtökohtaisesti kukaan ei omista ketään, vaan seksi on ollut yhteisten resurssien jakamista siinä missä ruuankin jakaminen. Parittelevan parin katselu on kiihottanut urosryhmää ja kun ensimmäinen uros on saanut tyydytyksensä, naaras on valmis vielä moneen orgasmiin ja niin seuraava uros on ryhtynyt toimeen. Promiskuiteettisissa yhteisöissä ei käydä taisteluja naaraista, sillä taistelu käydään siittiöiden tasolla: on koko yhteisölle edullista että vahvin siittiökanta voittaa ja syntyvällä lapsella on ympärillään koko yhteisön tuki. Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa elää edelleen ihmisyhteisöjä, joissa on täysin yhdentekevää kuka on syntyneen lapsen isä.
Resurssien (kuten seksuaalisuuden) yksinomistus on suhteellisen tuore, maatalouden ja kiinteän asutuksen myötä syntynyt keksintö. Meitä ei ole suunniteltu saamaan toisiamme onnettomiksi, päinvastoin. Jos seksuaalisen evoluution vakiotarina unohdettaisiin ja ihmistä tutkittaisiin kuten muitakin kädellisiä, voitaisiin todeta että kaikki merkit meissä viittaavat promiskuiteettisuuteen: sharing is caring.
2. Ihmis- ja bonobolapset kehittyvät paljon hitaammin kuin simpanssit
3. Ihmisten tavoin myös bonobonaaraat palaavat ryhmään heti synnyttämisen jälkeen ja parittelevat kuukausien päästä siitä
4. Bonoboilla ja ihmisillä on monia eri yhdyntäasentoja
5. Bonobot ja ihmiset tuijottavat toisiaan usein silmiin parittelun aikana ja suutelevat toisiaan kiihkeästi
6. Ulkosynnyttimet sijaitsevat molemmilla jalkojen välissä ja työntyvät eteenpäin
7. Ruuan jakaminen liittyy molemmilla vahvasti seksuaaliseen aktiivisuuteen
8. Molemmilla on paljon erilaisia seksuaalisia yhdistelmiä (hetero, homo, bi jne)
9. Sukuelinten yhteenhierominen bonobonaaraiden välillä vahvistaa näiden sidettä
10. Kummallakaan seksuaalinen aktiivisuus ei palvele pelkkää lisääntymistarkoitusta, vaan seksuaalisuutta käytetään sosiaalisiin tarkoituksiin (jännityksen lievittäminen, siteen lujittaminen, ristiriitojen ratkaiseminen, viihdytys jne.)
Seksuaalisen evoluution vakiotarina itsepintaisesti väittää, että esihistoriallinen äiti ja lapsi tarvitsivat lihaa ja suojelua, joita mies saattoi tarjota. Naisen piti tämän takia uhrata oma seksuaalinen riippumattomuutensa, jolloin mies sai varmuuden siitä, että hän tuki omaa lastaan. Tämä malli luotiin aikana, jolloin tiedemiehillä ei ollut kanttia kertoa totuutta: resurssien ja seksuaalisuuden jakaminen hajauttaa ja minimoi riskejä ja takaa metsästäjä-keräilijäyhteisölle parhaat henkiinjäämismahdollisuudet. Ihminen kuuluu monen uroksen ja monen naaraan parittelujärjestelmään, eli on promiskuiteettinen.
Kirjassa kuvaillaan myös metsästäjä-keräilijäyhteisössä tapahtunutta parittelua. Parittelu on mahdollisesti alkanut yhden naaraan ja yhden uroksen toimesta, mutta pian naaraan ääntely on houkutellut muita ryhmän uroksia paikalle. Urokset ovat kiltisti odottaneet vuoroaan, koska lähtökohtaisesti kukaan ei omista ketään, vaan seksi on ollut yhteisten resurssien jakamista siinä missä ruuankin jakaminen. Parittelevan parin katselu on kiihottanut urosryhmää ja kun ensimmäinen uros on saanut tyydytyksensä, naaras on valmis vielä moneen orgasmiin ja niin seuraava uros on ryhtynyt toimeen. Promiskuiteettisissa yhteisöissä ei käydä taisteluja naaraista, sillä taistelu käydään siittiöiden tasolla: on koko yhteisölle edullista että vahvin siittiökanta voittaa ja syntyvällä lapsella on ympärillään koko yhteisön tuki. Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa elää edelleen ihmisyhteisöjä, joissa on täysin yhdentekevää kuka on syntyneen lapsen isä.
Resurssien (kuten seksuaalisuuden) yksinomistus on suhteellisen tuore, maatalouden ja kiinteän asutuksen myötä syntynyt keksintö. Meitä ei ole suunniteltu saamaan toisiamme onnettomiksi, päinvastoin. Jos seksuaalisen evoluution vakiotarina unohdettaisiin ja ihmistä tutkittaisiin kuten muitakin kädellisiä, voitaisiin todeta että kaikki merkit meissä viittaavat promiskuiteettisuuteen: sharing is caring.
Kirjan luettuani ymmärsin paremmin sitä miksi on luonnollista haluta muita ihmisiä ja mistä ristiriitaiset viestit johtuvat. Ajattelin jatkossa referoida lukemaani kirjallisuutta lisää.
Alkuteos: "Sex at Dawn", Christopher Ryan & Cacilda Jetha.
Alkuteos: "Sex at Dawn", Christopher Ryan & Cacilda Jetha.
"Meitä ei ole suunniteltu saamaan toisiamme onnettomiksi, päinvastoin."
VastaaPoistaYksiavioisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että puolisot olisivat onnettomia. Vaikka moniavioisuuden puolesta kuinka liputetaan, monesti unohdetaan, että jotkut oikeasti haluavat vain yhden kumppanin.
Ei tietenkään tarkoita. Onhan monikin onnellinen yksiavioisena elellessään. Tämä blogi ei olekaan heitä varten. Moniavioisuuden puolesta liputtamisesta olen eri mieltä. Yleinen mielipide ei hyväksy moniavioisuutta, tai avointa suhdetta, vaan on niitä vastaan.
PoistaEn muista minkä tekstin luin blogistasi ensimmäisenä. Muistan vain, että silloin en pitänyt siitä. Kun luen enemmän, blogi alkaa saada uusia ulottuvuuksia.
VastaaPoistaOlen itse niitä ihmisiä, jotka eivät ole avoimissa suhteissa seksin takia (mikä on varmaan suurempi syy miehille avoimeen suhteeseen, kuin meille naisille), vaan vapauden, riippumattomuuden ja romanssien vuoksi.
Luin aiemmin kirjan tekijöiden haastattelun (kirjaa en ole lukenut) ja he onneksi painottivat, että kehitysbiologia ei määritä sitä millaisia suhteita haluamme nykyään, se on jokaisen päätettävissä. On normaalia niin miehelle kuin naiselle haluta useita kumppaneita tai vähintään pelottaa/jännittää se, jos sitoutuu vain yhteen.
Kuitenkin haluan itse liputtaa yksilöllisyyttä. Apinan ja ihmisen väli on genomeista huolimatta suuri, ja ihminen on eläin, joka pystyy analysoimaan tekojaan. Vaikka seksi addiktoi monia ja ylensyöminen on ongelma, pystymme miettimään miten välttää ongelmia, toisin kuin vaikka ylipainoiset lemmikit, joilla on yhtä kova tarve syödä. Se nyt on toki vain esimerkki.
Mutta ihminen pystyy tekemään paljonkin esimerkiksi rakkauden vuoksi. Olen minäkin ollut yksiavioisissa suhteissa, vaikka mielelläni en olisi. Ihminen seuraa lopulta aika paljon tunteitaan.
Enemmän itseeni vaikuttavat filosofia ja oma päänsisäinen mellakka, kuin se miten olemme päätyneet tähän. Se auttaa toki ymmärtämään ihmisluontoa.
Kiitos palautteestasi! Ajatuksissani on nimenomaan lähestyä avointa suhdetta hyvin laaja-alaisesti. Toivonmukaan tämä alkaa näkyä ajan mittaan hieman paremmin. Tiesin jo lähtiessä, että blogini jakaa mielipiteet ja sen, että kirjoitukseni kiinnostavat lähtökohtaisesti vain pientä osaa ihmisistä. Osaa kirjoitukseni saattavat jopa ärsyttää. Minulla on ollut onni tavata samankaltaisilla elämänfilosofioilla eläviä ihmisiä ja olettamukseni on, että kiinnostuneita olisi paljon enemmänkin, mutta tietoa on vaikeasti saatavilla. Jokainen keksii pyörän aina uudelleen. Mitä tulee tähän referoimaani kirjaan, sen kirjoittajat nimenomaan tähdentävät kirjan lopussa, että tässä on informaatio, mutta mieti mitä teet sillä. Eli vastuu informaation hyödyntämisestä säilyy lukijalla. Itselleni kirjan suurinta antia oli nimenomaan monien arjessa hämmennystä synnyttävien ilmiöiden selittäminen vastaansanomattomalla tavalla. Puolustuspuheenvuoroa ei mielestäni myöskään kaipaa ihmisen erottaminen apinasta, sillä sehän on vallitsevaa näkökulmaa ja osa ongelmaa. On raflaavaa väittää, että ihminen käyttäytyy seksuaalisesti niinkuin käyttäytyy, koska on läheistä sukua Bonobo-apinoille. Näin ei pitäisi olla. Koska se on faktaa. On aivan varmasti totta, että noin keskimäärin miehet hakevat avoimesta suhteesta enemmän seksiä ja naiset romantiikkaa ja vapautta. Näitä näkökulmia on blogiin tulossa aivan pian. Stay tuned :)
PoistaKiitos vastauksesta kommenttiini. Ihmisen historia on mielenkiintoinen, sillä paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa. Myös on jännä miettiä mistä ihmisen mustasukkaisuus ja omistushalu kumpuaa. Onko maailma muuttamassa meitä joutseniksi? Ihan siihen en usko kyllä itsekään, ihminen on niin vahva eläin, että pärjää usein omillaan, yhteisö on apuna.
PoistaBiologian lisäksi psykologia on siis mielenkiintoista.
Täytyy myöntää sekin, että tunnen yhden itseäni kummastuttavan miehen, jonka en ole nähnyt ikinä lotkauttavan korvaansakaan muille kuin sille yhdelle valitsemalleen (ja olen tuntenut hänet lapsesta asti). Itse en voisi kuvitella olevani samanlainen. Ihmiset ovat niin erilaisia.
Mutta tämänkin seikan takia ei ihme, että parisuhdeasiat herättää tunteita. Jotkut tuomitsevat avoimet suhteet, mutta ovat silti kiinnostuneet näissä suhteissa olevien ajatusmaailmasta. Varmasti on täällä siis sellaisiakin kävijöitä.