Sääntömme avoimelle parisuhteelle

Moni kuvittelee, että säännöt kuuluvat vain suljettuun parisuhteeseen ja että avoimet suhteet ovat vailla raja-aitoja ja reunaehtoja. Totuus on hyvin toisenlainen. Vapaus luo vastuuta. Yhdessä, yhteisen ymmärryksen kautta laaditut säännöt eivät ole muilta pureskelematta ja pohdiskelematta lainattuja, vaan kahden ihmisen huolella yhdessä punnitsemia lopputulemia, jotka sellaisenaan sopivat juuri heidän elämäänsä. Avoimen parisuhteen sääntöjä on hyvin erilaisia ja ne poikkeavat toisistaan paljonkin. Yksi yhteinen ydinsääntö niillä kuitenkin on: toista ei voi omistaa. Kukaan ei ole kenenkään omaisuutta. Tietenkään. Tämä avoimen suhteen ydinsääntö on selkeä, vapauttava ja ennenkaikkea: se on totta. Jos parisuhde rakentuu valheellisen ydinsäännön varaan, mitä hyvää siitä voi ikinä seurata?

Suljetussa parisuhteessa ensimmäinen virheajatus (toisen omistaminen) johtaa vääjäämättä seuraavaan: nimittäin siihen, että puolisot täydentäisivät toisensa täydellisesti. Vakka ja sen kansi, paita ja peppu, Aatami ja Eeva… Kaikki tietävät tämän olettamuksen olevan virheellinen. Kyseessä on tabu, josta ei puhuta. Parisuhde paineistuu kun olettamuksena on, että yhden ihmisen tulisi riittää ja taipua kaikkeen mitä toinen toivoo. Sosiaalisessa suorituspaineessa syntyvä kärsimys voidaan lukea masennus-, avioero- ja alkoholinkulutustilastoista, sekä parisuhdeterapeuttien asiakasmääristä. Vasta kun parisuhde mahdollistaa muidenkin ihmisten kuulumisen puolisoiden elämään, katoavat suorituspaineet, patoutuneet seksuaaliset tarpeet ja tilalle tulee yhteinen ymmärrys siitä ettei yhdeltä ihmiseltä voi mitenkään saada kaikkea tarvitsemaansa. Eikä pidä saada.

Olen jo useaan otteeseen aiemmissa kirjoituksissani liittänyt avoimen suhteen henkiseen kasvuun. Avoimessa suhteessa eläminen on sen ymmärtämistä, että olet itse vastuussa omista tunteistasi. Koska avoimessa parisuhteessa elävät kylpevät usein yltäkylläisessä rakkaudessa, omien hankalien tuntemusten kanssa ei tietenkään tarvitse olla tuppisuuna. Mustasukkaisten tunteiden, ahdistuksen tai muiden vaikeiden kokemusten jakaminen avoimesti puolisolle kuuluu asiaan. On kuitenkin oletettavaa, että yhteisen oppimisen kautta hankalien asioiden vastaantulo vähitellen vähenee ja avoimessa suhteessa eläminen helpottuu. Aivan kuten polkupyöräilyssä: kun tasapainon kerran oppii, sitä ei voi unohtaa. 

Ohessa ovat meidän avoimen suhteemme säännöt. Vastailen mielelläni kysymyksiin kommenttiosuudessa.

1. Sääntöjä voidaan muuttaa. Molemmilla on oikeus palata sopimukseen ja ehdottaa siihen muutoksia keskustelun kautta.

2. Olemme vapaita. Muut ihmiset voivat kuulua elämäämme, myös seksuaalisesti. Miten, milloin ja missä sovitaan erikseen. 
3. Saamme kohdata muita ihmisiä avoimesti. Molemmilla on vapaus flirttailla toisten ihmisten kanssa arjessa.
4. Varaamme rakkauden parisuhteeseemme. Tunteet eivät kuulu suhteen ulkopuoleisiin suhteisiin. Tunteet pyritään varataamaan omalle puolisolle.
5. Esteetön tiedonkulku. Molempien velvollisuus on pitää toinen (kysymättä) ajan tasalla tapahtumista, ajatuksista ja tunteista, jotka liittyvät muihin ihmisiin.
6. Minimirasitus parisuhteellemme. Parisuhteemme on meille kaikkein tärkein. Kohtaamiset muiden ihmisten kanssa eivät saa viedä yhteistä aikaa parisuhteelta ja perheeltä enempää kuin on välttämätöntä. Kohtaamiset pitää suunnitella siten, että ne häiritsevät perhe-elämää mahdollisimman vähän. 
7. Ilmaisunvapaus. Molemmilla on oikeus ilmaista tunteensa vapaasti ulkopuolisia ihmisiä ja kohtaamisia koskien. Tunteet pitää aina ilmaista toista kunnioittaen ja toisen tunteita pitää kunnioittaa.
8. Muut ihmiset ovat polttoaine, eivät pääasia. Seksin muiden ihmisten kanssa tulee olla kiva lisä, ei pääasia, eikä se saa syödä seksuaalista aktiivisuutta omalta suhteelta.
9. Käytännössä molempien tulee huolehtia että:
a) Suojaa käytetään
b) Lupa tulee pyytää ajoissa 
c) Vain oman puolison kanssa yövytään
d) Muille ihmisille kerrotaan avoimesti reunaehdot

Koska säännöt ovat avoimessa suhteessa niin merkittävässä roolissa ja ne poikkeavat toisistaan niin paljon, tulen myöhemminkin kirjoittamaan säännöistä tässä blogissa. Päivitän myös omia sääntöjämme tänne kun niihin tulee muutoksia. Samoin pyydän vierailevia kirjoittajia kertomaan omista säännöistään.

Puhumalla avoimeen suhteeseen

Mistä tiedät voiko avoin suhde toimia teillä? Sanoisin, että yksinkertaisesti arvioimalla avoimuuden tasoa suhteessanne ylipäätään. Osaatteko kertoa toisillenne tunteistanne, peloistanne ja niistäkin asioista, joiden lähtökohtaisesti kuvittelette satuttavan toista? Ja vastavuoroisesti: osaatteko itse ottaa vastaan ikäviä asioita ja kantaa vastuun omista tunteistanne? Jos molemmat lähtökohtaisesti pyrkivät siihen ettei toista ehdoin tahdoin satuteta, syntyy tilanne jossa molemmilla on mahdollisuus oppia itsestään jotain. 

Puhukaa etukäteen. 

Jälkikäteen ajatellen me olemme edenneet hävyttömän hitaasti. Olemme jutelleet aivan valtavasti, ihan kaikesta. Olemme käyneet läpi kaikki hienoviritteiset nyanssitkin, mitään ei ole jätetty käsittelemättä. Varsinaiseen toimintaan on käytetty huomattavasti vähemmän energiaa. Olemme ennakkoon kuvitelleet mielessämme lukemattomia erilaisia vaihtoehtoja ja lopputulemia ja keskustelleet niistä: mitkä asiat niissä tuntuvat hyviltä ja mitkä huonoilta? On totta, ettei kaikkia vaihtoehtoja pysty simuloimaan ja yllätyksiä tapahtuu aina, mutta mahdollisten tapahtumaketjujen yhdessä pohtiminen etukäteen on viesti jo itsessään: minä välitän siitä mitä sinä tunnet, haluan että voit hyvin. Ennakkoon asioista keskustelu lisää varmuutta ja poistaa aiheeseen liittyviä mörköjä kaapeista. Jos jokin pelko tai mietityttävä asia jää keskustelematta, ketä siitä voi syyttää? Koska asia on uusi, molemmilla on luultavasti valtava määrä olettamuksia, joiden todenperäisyys kannattaa tarkistaa ennenkuin asioissa edetään.

Tunnelmoikaa jälkikäteen.

Me keskustelemme yleensä heti tuoreeltaan päällimmäiset tuntemukset auki: mikä oli hyvää, mikä huonoa, mikä on kokonaisfiilis juuri nyt? Tuntuiko jokin pahalta? Mitkä asiat kiihottivat? Ajan kanssa pureudumme sitten syvemmälle, palaamme tapahtumiin mahdollisesti useampanakin perättäisenä päivänä ja vielä aikojenkin päästä jos keksimme aiheesta uutta kerrottavaa. Jälkitunnelmointia lienee myös se kehollisempi puoli, eli välillemme syntyvä seksuaalinen lataus joka ei enää tarvitse sanoja.

Pitäkää keskustelua yllä.

Ihmiset muuttuvat. Kiinnostukset kohteet muuttuvat. Intensiteettitasot vaihtelevat. Se mikä kiihotti suuresti vielä vuosi sitten saattaakin tuntua tänään samantekevältä. On virheellistä kuvitella että puolisosi pitää täsmälleen samoista asioista nyt kuin silloin kun tapasitte. Ethän sinäkään pidä. Pitäkää toisenne hereillä ja matkassa mukana, mikä juuri nyt tuntuu hyvältä ja mistä syistä. Päättäkää, ettette ikinä saavu perille seksuaalisuuskysymyksissä. Niin mekin päätimme ihan suhteemme alussa ja päätöksemme on pitänyt meidät valppaina ja hereillä. 

Moni hyvin alkanut avoin suhde on kaatunut siihen, että kommunikaation määrä on vähitellen vähentynyt ja laatu murentunut. Ja toisaalta: monesta avoimesta suhteesta on nähnyt jo alkumetreillä ettei niistä yksinkertaisesti voi tulla mitään heikon kommunikointikyvyn vuoksi. Ja toisaalta: onko suhde, jossa kommunikointi on retuperällä enää avoin ylipäätään? Mielestäni avoin suhde on mainio termi siinä mielessä, että siitä todella on kyse: avoimuudesta. Avoimen suhteen seksuaalinen ulottuvuus on vain yksi piirre kokonaisuudessa. Jos harkitsette avointa suhdetta, aloittakaa puhumalla avoimesti ihan kaikesta: mitä pelkäätte, mitä odotuksia ja oletuksia teillä on, mitä haluatte elämältä ylipäätään?

Avoin suhde kiinnostaa

Blogini on ensimmäisen viikkonsa aikana kerännyt tuhat lukijaa. Avoin suhde on selvästi aihe joka kiinnostaa. Aiheita ja näkökulmia on paljon. Olen viimeistelemässä kirjoituksia kommunikaation merkityksestä, säännöistä, henkisestä kasvusta, sekä mustasukkaisuudesta. Lisäksi ajatuksissani on tehdä lisää helppolukuisia listoja ja koosteita vinkeistä. Kirjavinkkejäkin on tulossa lisää. Miksei Suomessa saa 2010-luvulla elää avoimesti avoimessa suhteessa? Tämäkin kiinnostaa aiheena. Osa kirjoituksista syntyy spontaanimmin prosessissa, oivalluksina elävästä elämästä. Lisää on siis luvassa.

Blogini tarkoitus on nostaa esille sitä tosiasiaa, että avoin suhde kiinnostaa monia ja monella eri tavalla. Blogini voi auttaa pariskuntia avaamaan keskinäistä keskustelua ja rohkaista ensimmäisiin kokeileviin askeliin. Miehesi tai naisesi ei ehkä olekaan yliseksuaalinen, kieroon kasvanut tai ehdottamassa jotain joka automaattisesti johtaisi suhteen tuhoon. Näitä ajatuksia tukemaan olen ajatellut, että pyydän blogiini vierailevia kyniä (vai pitäisikö tässä tapauksessa sanoa vieraissa käyviä kyniä?) kertomaan oman tarinansa ja näkemyksensä avoimesta suhteesta, sen hyvistä ja huonoista puolista. Swingerit, monenkirjavat parinvaihtajat, cuckold-parit, polyt ja muut avoimen suhteen variantit saavat jatkossa näkyvyyttä blogissani sekä miehen, että naisen näkökulmasta. Jos juuri sinua kiinnostaisi anonyymisti kertoa tarinasi avoimesta suhteestasi muille, voit sen tehdä laittamalla sähköpostia osoitteeseen avoinavioliitto@gmail.com. Kaikki yhteydenotot käsittelen luottamuksellisesti.

Lisäksi olen pyytänyt vaimoani kirjoittamaan omia ajatuksiaan blogikirjoitukseksi. Lisää avoimuutta on siis luvassa kirjoitteluunkin. :)

Mitä avoin suhteeni on antanut minulle seksin lisäksi?

Blogiini asioita jäsennellessäni jäin miettimään mitä muuta olen saanut avoimessa suhteessani ihanien seksikokemusten lisäksi?

1. Itsetuntoni on kasvanut. Minulla ei ole aina ollut se parhain luotto itseeni ja ulkopuolelta saamani hyväksynnän ehdottomasti positiivisin vaikutus on tietynlaisen varmuuden lisääntyminen omaan itseeni. Uskon tämän näkyvän myös ulospäin tietynlaisena miehistymisenä ja levollisuutena. 

2. Suhteeni vaimooni on syventynyt. Kuinka syvää onkaan rakkaus, jossa puoliso antaa vapauden hakea seksuaalista tyydytystä suhteen ulkopuolelta? Se kun toinen sanoo: olet vapaa menemään. Sitä tunnetta ei voi sanoin kuvailla. Se on kaiken läpäisevää rakkautta!

3. Mustasukkaiset tunteet ovat vähentyneet. Ei tässä käynytkään huonosti. Monet tilanteet, joihin mielikuvissani olin ladannut ennalta  mahdollisuuden mustasukkaisille tunteille olivatkin toteutuessaan yllättävän luonnollisia, eikä ikäviä tunteita ilmaantunutkaan. 

4. Olen tavannut paljon mielenkiintoisia ihmisiä. Tietynlainen välittömyys, avomielisyys ja leikkimielisyys tuntuvat olevan yhteisiä nimittäjiä ihmisille joita tässä lajissa tapaa. Näiden ihmisten kanssa olen käynyt lukemattomia mieleenjääneitä keskusteluja.

5. Olen tullut avoimemmaksi. Tässähän minä kerron koko maailmalle ajatuksiani seksuaalisuudestani, josta puhumista pantataan yleensä viimeiseen asti. Kun tietty ahdistunut pidättyväisyys katoaa seksuaalisuudesta, irtoaa tulppa myös muun avoimuuden tieltä. Tai niin ainakin minulle kävi.

6. Olen rauhoittunut. Kun seksielämästä katoaa epäbalanssi ja monotonisuudellaan näivettävä arki saa voimauttavan vastavoiman satunnaisista jännittävistä seksiseikkailuista, miksi hermostua pienistä? Välähdyksenomainen muistikuva edellisestä hotellikeikasta saa hymyn huulille silloinkin kun mitään ei tapahdu.

7. Lähestyn naisia luontevammin. Olin ennen ujompi. Varmempi tyylini lisää varmuuttani entisestään: naiset pitävät varmaotteisista miehistä ja viestivät siitä omalla käytöksellään. Varmuus tulee varmuuden luo.

8. Olen onnellisempi. Vaikkei juuri nyt olisikaan kalenterissa seuraavaa seikkailua merkittynä, pelkkä lupaus niistä tekee ihmeitä. Tunnen seksuaalista täyttymystä, parisuhdeonnea, perheonnea ja yleistä tyytyväisyyttä elämään tavalla jota ennen ei ollut. 

Hyvä paha avoin suhde

Kuten arvata saattaa, avoimeen suhteeseen liittyy myös hankalia asioita. Vaikka peli tehtäisiin selväksi sen suhteen, että oma parisuhde on ja pysyy keskiössä, ajaudutaan (tai ainakin me olemme ajautuneet) monesti tilanteisiin missä toinen tai molemmat ovat tunteneet olonsa epämukaviksi. Emme ole mustasukkaisinta sorttia, mutta emme ole niiltäkään tunteilta välttyneet. Olemme kokeneet jännitystä, ahdistusta, pelkoa ja surumielisyyttäkin.

Jos joku väittää että avoin suhde on pelkkää nautiskelua ja iloista auringonpaistetta, kannattaa ottaa askel taakse ja poistaa varmistin. Jos olet normaali ihminen normaalilla tunnepotentiaalilla, tunnekuohuihin ja ikäviin yllätyksiin kannattaa varautua. Voit yllättyä itsekin tunteista, joita uusi ennalta-arvaamaton tilanne herättää. On toki ymmärrettävää, että swingereille tarkoitetuilla sivuilla elämäntyyliä mainostetaan kaunopuhein ja korusanoin. Haluavathan swingerit uusia harrastajia mukaan. Vaihtelu virkistää, swingeriäkin. Kaikkeen ei mitenkään pysty varautumaan, sillä yllätyksiä ja pahaa fiilistä saattaa tulla juuri niiltä muilta ihmisiltä: jokin ennakoimaton teko, tai tekemättä jättäminen, etenemistapa, sanottu asia tai pieni aukko sosiaalisessa älyssä saattaa olla se joka heiluttaakin sinunkin venettäsi. Ja jos kumppani ahdistuu jostain, vaikuttaa se vääjäämättä koko suhteeseen.

Jo aiemmin peräänkuuluttamaani hyvää kommunikaatiota ei voi liiaksi korostaa. Puhuminen on tärkeää. Jos suhteessanne on kommunikaatio kunnossa, ettekä pelkää pieniä kolhuja, vaan otatte pienet parisuhdekuprut haasteena, suhtaudutte myönteisesti henkilökohtaiseen henkiseen kasvuun ja näette asiassa enemmän plussia kuin miinuksia, voi avoin suhde olla juuri teitä varten, hyvine ja huonoine puolineen. Ja ainahan on mahdollista pitäytyä perinteisessä monogamisessa suhteessa, sen hyvissä ja huonoissa puolissa. 

Vapaa avioliitto meidän tapauksessamme

Blogini toisessa kirjoituksessa ajattelin hieman avata sitä, mistä vapaassa avioliitossa meidän tapauksessamme on kyse. Parisuhteemme keskiössä on oma avioliittomme ja sen hyvinvointi, emmekä suinkaan paneskele kaikkia vastaantulevia ihmisiä. Olemme väliin aktiivisempia ja väliin passiivisempia. Ja olipa meillä pienten lasten vuoksi pidempi kolmen vuoden taukokin seikkailuistamme. Lapset ensin, tietenkin. Yksi asia on kuitenkin varma: suhteemme yleisesti ja keskinäinen seksuaalielämämme on voinut parhaiten aina silloin kun meillä molemmilla tai jommallakummalla on ollut suhteen ulkopuolista säpinää. Ja toisaalta, suhteemme kriiseilyt ja matalalennot ajoittuvat jaksoihin jolloin tuota lisäsäpinää ei ole ollut. Lähtökohtaisesti suhteen pitää toki olla kunnossa ennenkuin tälle tielle lähtee. 

Me aloitimme varovasti ja pienin askelin. Keskustelimme paljon ja huolehdimme toisistamme matkan varrella. Teemme niin edelleen: askelissamme olemme nyt varmempia ja tiedämme paremmin mitä haluamme, mutta edelleen keskustelemme aiheesta ahkerasti, melkein päivittäin. Suhtaudumme toistemme mielialanvaihteluihin suurella herkkyydellä ja rohkaisemme toisiamme silloin kun toinen tarvitsee tukea. Kommunikaatio on avainasemassa: tässä lajissa voi mennä niin moni asia pieleen, että herkkyyden puutteesta, hiljaiselosta ja kyvyttömyydestä keskusteluihin voi jälkikäteen syyttää vain itseään. Ja vaikka keskusteluyhteys pysyisi koko ajan hyvänä, silti luvassa on yllätyksiä ja tapahtumia joihin ei ennalta osaa varautua. Vapaa avioliitto ja suhde edellyttää molemmilta kaiken läpäisevää avoimuutta. Kommunikaation merkitys on niin suuri, että ajattelin kirjoittaa tästä aiheesta myöhemmin vielä erikseen.

Ensimmäiset kokeilumme liittyivät toisiin pareihin ja sisälsivät enemmänkin pikkutuhmuuksia ja aikuisten leikkejä, sekä seksiä oman puolison kanssa kuin esimerkiksi parinvaihtoa. Ensimmäiset suhteen ulkopuoliset seksikokemukset olivat parinvaihtoa samassa huoneessa, sillä halusimme koko ajan pitää huolen siitä että myös puolisolla oli kaikki hyvin. Samassa tilassa (yleensä sängyssä) yhdessä puuhailu antoi myös varmuuden siitä, ettei oman puolison nautiskelun katselu aiheuttanut mustasukkaisuuskohtauksia. Ja toisaalta itselleni syntyi varmuus siitä, että vaimolle oli ok nähdä minut vieraan naisen kanssa. 

Parinvaihdon suhteen tiedämme jo suurinpiirtein mitä haluamme ja toisaalta mitä emme halua. Varmuuden ja uskalluksen lisäännyttyä myös parien kanssa harrastettavasta seksistä on tullut nautinnollisempaa. Uusimpana ulottuvuutena avoimeen avioliittoomme olemme ottaneet ensiaskeleet sille, että seikkailla saa myös itsekseen. Tätä ehdotti alunperin vaimoni, koska koki että minä olen meistä seksuaalisesti aktiivisempi ja suhdettamme saattaisi tasapainoittaa se, että minulla olisi mahdollisuus seikkailla myös yksinäni. Samat vapaudet kuuluvat toki molemmille ja niin myös vaimollani on ollut pientä tunnustelua tällä saralla.

Tiedämme ihmisiä, swingereitä, joille avoin parisuhde on enemmänkin kokonaisvaltainen elämäntapa ja jota palvelemaan monet muut elämän ulottuvuudet altistetaan. Meille kyse on ennemminkin perhearkea rikkovasta mukavasta viihteestä, piristyksestä ja nautiskelusta. Toiset käyvät hierojalla, kylpylässä tai elokuvissa. Me harrastamme seksiä seksikkäiden ihmisten kanssa. 

Me haluamme aina ensin tutustua uusiin ihmisiin, emme harrasta seksiä täysin tuntemattomien kanssa. Vähimmillään tutustuminen saattaa pitää sisällään viestittelyä, kuvien vaihtoa ja kahvilla käyntiä ilman sen kummempia jatkosuunnitelmia. Toiset taas nimenomaan edellyttävät että seksikumppani/seksikumppanit ovat tuntemattomia ja pysyvät sellaisina. Edes nimiä ei vaihdeta. Meille on luontevaa ystävystyä uusien tuttavuuksien kanssa, toiset taas saavat kiksejä siitä, että seksikumppani on joka kerta eri. Vapaista, avoimista suhteista ja avioliitoista on yhtä monta variaatiota kuin on pariskuntiakin ja näistä saatan kirjoittaa myöhemmin lisää. 

Vapaus nauttia elämästä

Tämä on ensimmäinen viesti blogiini. Tarkoituksenani on avautua elämästäni siltä osin, miltä kuvittelen sen poikkeavan mainstreamista. Ulkopuolisen silmin arkeni saattaa näyttää hyvinkin normaalilta: on perhe, hyvä työ, kaunis koti, terveelliset elämäntavat ja rakastava vaimo. Mutta harva – tuskin kukaan – tietää, että elämme vaimoni kanssa tietynlaista kaksoiselämää, emmekä toistaiseksi ole kertoneet tästä elämämme toisesta puolesta juuri kenellekään. Me nimittäin elämme eräänlaisessa vapaassa suhteessa, eli harrastamme seksiä suhteemme ulkopuolisten ihmisten kanssa. Uskon että kokemuksistamme, käymistämme keskusteluista ja niistä seuranneista oivalluksista saattaisi olla hyötyä muillekin. Ehkä kirjoitukseni auttavat umpikujaan ajautuneita pariskuntia, tai itseään etsiviä ja hämmentyneitä yksineläjiä. Vaikka voisi kuvitella että vapaampi suhtautuminen seksuaalisuuteen olisi pelkkää huvia ja nautiskelua, on se ennenkaikkea henkilökohtaista henkistä kasvua, suuria oivalluksia ja väliin kipuakin. Näistäkin ajattelin blogissani avautua. Kirjoitettavaa kyllä riittää. 

Meillä on suhteemme alusta asti ollut hyvin avoin ja avarakatseinen parisuhde: olemme rohkeita rakkaudessa ja puhumme läpi kaikki pelkomme. Ei ole olemassa niin hankalaa asiaa, josta emme olisi valmiita keskustelemaan. Ja kun kaksi aikuista ihmistä pelottomasti lähti syvimpiä ajatuksiaan avaamaan, varsin pian ruodimme myös sitä tosiasiaa, että halusimmepa sitä tai emme: muut ihmiset kuuluvat elämäämme. Vaikka suhteemme alussa olimmekin täysin toisiimme uppoutuneita, olimme varmoja siitä että olisi vain ajan kysymys kun jommalle kummalle tulisi vastaan tilanne jossa pettäminen saattaisi käydä mielessä. Suuressa Suomalaisessa Seksikyselyssä selvisi, että 40% suomalaisista on pettänyt kumppaniaan ja lisäksi lähes 18% pettäisi, jos ei voisi jäädä kiinni. Suomalaisessa parisuhteessa pettäminen ei siis ole pelkästään mahdollista, vaan se on jopa todennäköistä. Me emme tehneet tässä suhteessa poikkeusta: me molemmat olimme pettäneet kumppaniamme aiemmissa suhteissamme ja suhtauduimme pettämiseen realistisesti: se olisi mahdollista myös jatkossa.

Mietimme, että jos kerran parisuhteessa pettäminen on niin yleistä, eikö sen demonisointi ole väärin? Mitä jos pettäminen ei olisikaan virhe, synti, syrjähyppy, häiriö parisuhteessa, vaan ennemminkin inhimillinen ominaisuus jonka tunnustamme osaksi luonnollista käyttäytymistämme? Mitä jos myöntäisimme, että on luonnollista haluta muita ihmisiä? Mitä jos olisimme rehellisiä ja myöntäisimme että on parisuhdetta rasittavaa olettaa että yksi ihminen voisi tehdä sinusta kokonaisen? Että yksi ihminen kykenisi täyttämään kaikki toiveesi ja tarpeesi. Etenkin kun maailma on täynnä muita ihmisiä, yllättäviä kohtaamisia ja ennalta-arvaamattomia tilanteita. Ja mitä jos puhuisimmekin pettämiseen liittyvistä negatiivisista tunteista ja peloista jo etukäteen, käsittelisimme ne yhdessä toisiamme tukien, rakkaudella ja molemminpuoleisen luottamuksen säilyttäen? Mitä jos ei enää tarvitsisikaan kätkeä ajatuksiaan ja tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että tekee mieli panna seksikästä työkaveria ja voisi jopa jakaa tuntemuksensa puolisonsa kanssa? Mitä jos voisi olla onnellinen toisen saamasta huomiosta ja nautinnosta? Jos puolisolleen antaisikin vapauden nauttia elämästä?

Tälle polulle me lähdimme jo vuosia sitten. Ja sen jälkeen on tapahtunut paljon mielenkiintoisia asioita.